Siirry sivun sisältöön
Siirry hakuun

Case Citycenter

”Keskusta on kuin ikoni kaupungista”, kuvailee Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi keskustan merkitystä kaupungille. Mikäli kaupungin keskusta ei ole elinvoimainen, on haastavaa kehittää muitakaan alueita.

Kaupunkisuunnittelu kannustaa kortteleiden sisäpihojen hyödyntämiseen

Helsingin keskustan mittakaava halutaan säilyttää pitkälti nykyisen kaltaisena, mikä asettaa haasteita keskusta-alueen kehittämiselle. Tästä syystä kehittämistä ohjaa ajatus kortteleiden erillisten kiinteistöjen yhdistämisestä hyödyntämällä rakennusten välissä olevia tiloja esimerkiksi rakentamalla arkadeja ja valokattoja. Rajajärvi kertoo Citycenter-hankkeen lasikatteisine pihoineen olevan malliesimerkki tätä ajatusta toteuttavasta kehitystyöstä.

Ekotehokkuus on Helsingin kaupunkisuunnittelun selkeä tavoite, jota ohjataan rakennuslupien kautta. Rajajärven mukaan liiketoimintamahdollisuuksien ja palveluiden luominen hyvien joukkoliikenteen yhteyksien varrelle on mitä kestävintä suunnittelua.

Citycenter tukee kävelykeskustan kehittymistä


Rajajärvi pitää Citycenterin saneerausta merkittävänä positiivista kaupunkikuvaa edistävänä kehityshankkeena. Hän uskoo Makkaratalon uuden ilmeen lisäävän huomattavasti viihtyisyyttä aiemmin jopa epämiellyttäväksi koetulla Asematunnelin alueella. Citycenter-projekti tekee mahdolliseksi myös Keskuskadun kehittämisen kaupunkikuvalliselta laadultaan korkeatasoiseksi kävelykaduksi.

Helsingistä korkeatasoinen talvikaupunki

Citycenterin uudistuminen vaikuttaa positiivisesti myös mielikuvaan Helsingistä talvikaupunkina. Rajajärven mukaan esimerkiksi korttelin uudet lämpimät valokatteiset jalankulkureitit ja suunnitteilla olevan Saarisen pihan kattamisen kaltaiset ratkaisut lisäävät keskustassa liikkumisen miellyttävyyttä talviaikaan. Hän mainitsee myös katulämmityksen ja valaistuksen parantavan talvisen keskustan viihtyvyyttä ja vetovoimaisuutta.

Rajajärvi näkee erityisesti valaistuksessa paljon potentiaalia kaupunkikuvan kehittämisessä. Valaistusta parantamalla keskustan viihtyisyyttä voidaan lisätä suurten rakenteiden muokkaamista kustannustehokkaammin, ja uuden LED-teknologian ansiosta myös ympäristöystävällisemmin.

Yhteistyö kehitystyön kivijalkana

Kaupunkien kehittäminen on Rajajärven mukaan yhteinen prosessi, jossa kaikilla tahoilla on oma roolinsa. Kiinteistöyhtiöiltä Rajajärvi kertoo kaupungin toivovan erityisesti aitoa halua kehittää Helsinkiä yhdessä muiden tahojen kanssa. Ydinkeskustan alueen kaavat ovat räätälöityjä ja kohteissa on huomioitava kiinteistön yhteensopivuus sen lähiympäristön kanssa.

Kaupungin näkökulmasta tärkeimpiä Citycenterin saneeraushankkeessa huomioitavia tekijöitä ovat olleet kaupunkikuva ja saavutettavuus. Saavutettavuus on käytännössä tarkoittanut esimerkiksi riittävän leveitä käytäviä, jotka mahdollistavat suurten ihmismassojen sujuvan liikkumisen Citycenterissä ja aseman alueella. Koko keskustan saavutettavuutta on parannettu Citycenter-hankkeeseen liittyvällä huoltotunnelihankkeella, joka on mahdollistanut huolto- ja muiden ajoneuvojen siirtämisen keskustan kaduilta maan alle. Tämäkin hanke toteutettiin monen kaupunkien kehittämisessä mukana olevan tahon kanssa, joiden joukkoon myös Sponda kuuluu.




 

 

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi